Pankkien kyselyt ja varojen siirtojen esteet: Asialliset vs asiattomat kysymykset

Pankit ovat viime aikoina kiristäneet asiakkaidensa varojen siirtoihin liittyvää kyselyä ja valvontaa. Tämä herättää monissa sijoittajissa ja asiakkaissa turhautumista, etenkin silloin kun kyse on omien varojen siirtämisestä esimerkiksi toiselle tilille tai toiselle pankille. Miksi pankit kyselevät niin tarkasti? Milloin kyselyt ovat perusteltuja ja milloin ne ylittävät asiallisen rajan? Tässä kirjoituksessa pureudutaan näihin kysymyksiin ja nostetaan esiin pankkien todellinen motiivi hidastaa varojen siirtoja, erityisesti kryptovaluuttoihin. Virkailijat kiistävät tämän motiivin, mutta suljettujen ovien takana johtoportaissa näistä käydään jatkuvaa keskustelua ja todelliset syyt pidetään suljettujen ovien takana. Samasta syystä virkailijoiden perheenjäseniä on yritetty estää sijoittamasta kryptoihin. Riskinä olisi herääminen kryptojen tuottoihin ja mahdollinen vaikuttaminen siihen pankissa työskentelevään virkailijaan ja hänen asenteisiin kryptoja kohtaan. Tuollainen perheenjäsenten kontrollointi on täysin laitonta.

Miksi pankit kyselevät varojen siirroista?

Pankkien kyselyt liittyvät jossain määrin rahanpesun estämiseen, petosten torjuntaan ja sääntelyn noudattamiseen. Viranomaiset vaativat pankkeja varmistamaan, että asiakkaiden varojen siirrot ovat laillisia ja että ne eivät liity rikolliseen toimintaan. Pankeilla on siis velvollisuus esittää tiettyjä kysymyksiä, järjen rajoissa. Tämä tarkoittaa, että pankki voi kysyä esimerkiksi:

• Mistä varat ovat peräisin

• Mikä on siirron tarkoitus

• Kenelle rahat siirretään

  
  

Nämä kysymykset ovat perusteltuja silloin, kun siirto on suuri tai poikkeava asiakkaan normaalista toiminnasta. Pankki toimii tässä roolissa suojellakseen sekä asiakastaan että itseään mahdollisilta rikollisilta toimilta. Lukuisat suomalaiset ovat joutuneet huijatuksi jo ennen kryptoja, kun joku "afrikkalainen prinssi" on rakastunut palavasti suomalaiseen Irmaan ja sitten onkin rahat viety. Kirjoitukseni tavoite ei ole lytätä kaikkea pankkien toimintaa, vaan kritisoida sitä puolta, jossa pyritään estämään täysjärkisen ihmisen sijoitustoimintaa. Pankit pitävät jokaista asiakasta nykyään rikollisena, ellei asiakas toisin todista.

Asialliset kysymykset

Asialliset kyselyt ovat selkeitä, perusteltuja ja liittyvät suoraan rahan laillisuuden varmistamiseen. Ne ovat myös suhteessa siirron kokoon ja asiakkaan aiempaan toimintaan. Tässä muutamia esimerkkejä asiallisista kysymyksistä:

• Mikä on siirron tarkoitus? Tämä auttaa pankkia ymmärtämään, miksi varoja siirretään.

• Mistä varat ovat peräisin? Tämä varmistaa, että rahat eivät ole peräisin laittomasta toiminnasta.

• Onko siirto osa normaalia taloudellista toimintaa? Tämä auttaa havaitsemaan poikkeavuuksia.

• Liittyykö siirto sijoitustoimintaan tai muihin taloudellisiin järjestelyihin? Tämä auttaa pankkia arvioimaan riskitasoa.

• Miksi saat maksuja useilta eri henkilöiltä? Tämä on ihan asiallinen kysymys, koska sellainen viittaa liiketoimintaan ilman yritystä, eli mahdollisesti verojen kiertämiseen.

• Henkilöllisyyden varmentaminen. Normaali toimenpide esimerkiksi puhelinyhteydessä.

• Verotusmaa ja osoitetiedot. Normaali varmistus, että pankilla on oikeat tiedot.

• Oletko poliittisesti vaikutusvaltainen henkilö. Tämä on yleinen kysymys.

  
  

Nämä kysymykset ovat osa pankin lakisääteistä velvollisuutta ja ne perustuvat asiakkaan turvallisuuden ja lain noudattamisen varmistamiseen.

Asiattomat kysymykset

Asiattomat kysymykset ovat sellaisia, jotka ylittävät pankin tehtävän ja rajoittavat asiakkaan oikeuksia tarpeettomasti. Useat pankit yrittävät tehdä markkinatutkimusta sen varjolla, että heillä on "velvollisuus tuntea asiakkaansa". Sinulla ei silti ole velvollisuutta vastata mihinkään muuhun, kuin varoihin ja niiden alkuperään ja siirtokohteeseen liittyviin joihinkin seikkoihin. Moni ajattelee pankkia jonain viranomaisena ja suhtautuu pankkien kyselyihin, kuin poliisin kuulusteluun. Pankit ovat aivan sama kuin vaikka Hesburger. Ne tekevät bisnestä teidän rahoillanne, eikä pankeilla ole mitään valtaa vaikuttaa siihen, minne sijoitatte rahanne, tai kelle niitä siirrätte. Jos asiassa epäillään rikosta, se on poliisin tehtävä tutkia asia. Ei pankin. Hyvin yleisiä asiattomia kyselyjä voivat olla esimerkiksi:

• Kyselyt, jotka viivyttävät siirtoja ilman selkeää syytä. Vaadi kirjallinen selvitys ja ehdottomasti siirron estäneen virkailijan nimi. Riittävän monesta valituksesta Finanssivalvontaan, virkailija saa kenkää. Kannattaa mainita valituksesta välittömästi, jos siirto estetään. Jos valitus ei auta, rikosilmoitus on toimiva.

• Mistä tunnet henkilön jolle siirrät rahaa? Pankin hyvin yleinen kysymys, eikä kuulu pankille millään tavalla. Tämä voi toki joskus auttaa pankkia haistamaan jonkin nigerialaishuijauksen, mutta kun rahaa siirretään Suomen sisällä ja suomalaiselle, kysymys on täysin asiaton. Sama jos kysytään, kuinka kauan olet tuntenut henkilön. Ei kuulu heille.

• Lähettäjän tai vastaanottajan henkilötodistus tai syntymäaika. Älkää koskaan antako näitä tietoja kellekään ulkopuoliselle, saati lähetelkö kuvia henkilöpapereista edes pankin pyynnöstä. Joltain Torin myyjältä pitäisi muka pyytää kuva passista. Mielipuolinen pyyntö.

• Mihin maksun saaja aikoo käyttää rahat? Ei kuulu vähääkään pankille, mihin teidän pankkisuhteen ulkopuolinen henkilö käyttää rahat.

• Mihin terveydenhuoltokuluihin nostatte rahaa? Terveytenne ei kuulu pankille.

• Toistuvat ja tarpeettomat kyselyt samoista asioista. Viitatkaa aiempaan selvitykseen.

• Kysymykset, jotka liittyvät asiakkaan henkilökohtaisiin valintoihin, kuten sijoituskohteisiin, ilman perusteltua syytä. Jos ja kun pankki estää sijoittamisenne kryptoihin, he tekevät virheen. Välittömästi ilmoitus valituksesta Finanssivalvontaan ja asia eteenpäin.

• Kyselyt, jotka vaikuttavat pyrkivän estämään varojen siirrot kryptovaluuttoihin ilman laillista perustetta, tai kyselyt kryptoistanne, sekä pyynnöt kryptopörssin saldosta, private keysta tai muista tiedoista. Teidän sijoitustuottonne pankin ulkopuolella ei kuulu pankille kuin vasta sitten, jos siirrätte pankkiin päin rahaa. Silloin teidän tulee todistaa varojen alkuperä ja se, miten varat ovat syntyneet, vaikkapa kryptoista. Private keyta ei silti missään tilanteessa toimiteta kellekään.

• Mistä sinulle rahaa maksanut henkilö on saanut varansa? Tämä on yleinen kysymys, eikä se kuulu sinun pankillesi. Tämä asia on selvitetty jo lähettäjän pankissa, eli hän jolta rahaa tulee sinulle, on joutunut todistamaan varojen alkuperän.

• Sijoittaako joku perheessänne kryptoihin? Tämä on täysin puhtaasti markkinatutkimuskysely, eikä KYC. Teidän ei tarvitse kertoa yhdenkään perheenjäsenen asioista mitään. Esittäkää vastakysymys, onko virkailijan puolisolla ollut erektio-ongelmia. Kysely päättyy siihen.

• Käteistä nostettaessa, kysytään usein mihin aiot käyttää rahat. Se ei ole pankin asia. Helpoimmalla pääsee vastaamalla siihen, että elämiskuluihin, mutta kaikista varmin vastaus on, että nostaa ne kotiin, eikä käytä niitä mihinkään. Se on aukoton vastaus, eikä pankki voi kysellä mitään kuitteja ostoksesta, kun rahoilla ei osteta mitään. Pankilla on velvollisuus antaa omat rahanne käteisenä ulos. Heillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa, jos asia oikeuteen asti menee. Käteinen on laillinen ja virallinen maksuväline edelleen, joten teillä on oikeus käyttää tahtonne mukaan joko kortteja tai käteistä. Se ei ole pankin valittavissa.

• Jos ja kun uhkaatte siirtävänne varanne toiseen pankkiin, sekin voidaan estää täysin laittomasti. Sama kuin aiemmin, välittömästi päätöksen tehneen virkailijan nimi tiskiin ja valitus.

  
  

Tällaiset kyselyt voivat olla asiakkaan oikeuksien vastaisia ja ne voivat aiheuttaa turhaa harmia ja viivästyksiä. Valitettavan moni suomalainen on pankin edessä polvillaan ja uskoo kaiken mitä pankista sanotaan. Muistakaa, että pankki on nakkikioski joka käyttää teitä hyväksi tekemällä bisnestä tallettamillanne rahoilla. Jos tarvitsette pankista lainaa, silläkin pankki tekee lisää rahaa. Olette pankin lypsylehmiä, joita pankki koittaa kontrolloida viimeiseen asti. Pankeilla on lakiin kirjattu velvollisuus tarjota peruspankkipalvelut jokaiselle suomalaiselle. He uhkailevat mielellään tilin sulkemisella, mutta käytännön puoli meneekin sitten vaikeaksi. Jos pankki sulkee tilinne perusteettomasti, siinä tulee pankille hopeaa kouraan. Siksi nuo uhkailut loppuvat lähes aina lyhyeen, kun heti alussa tekee selväksi, millä hiekkalaatikolla nyt leikitään ja että teillä on sen laatikon kaikki lelut.

Pankkien todellinen motiivi hidastaa varojen siirtoja

Yksi merkittävä syy pankkien tiukentuneisiin kyselyihin liittyy kryptovaluuttoihin. Nykyään kryptomarkkinoilla, erityisesti stablecoineissa, voi saada parempaa korkoa kuin perinteisissä pankkitalletuksissa. Tämä houkuttelee asiakkaita siirtämään varojaan pois pankeista ja sijoittamaan ne kryptoihin. Stablecoineissa ei ole arvonvaihteluriskiä lainkaan, mutta on syytä silti valita luotettava stablecoin ja luotettava alusta missä se on parkissa. Korko on usein 4-6% turvallisissa ja 6-12% riskisimmissä paikoissa.

Pankit eivät halua menettää asiakkaitaan ja heidän varojaan, koska se vaikuttaa niiden liiketoimintaan ja kannattavuuteen. Siksi ne pyrkivät hidastamaan varojen siirtoja ja lisäämään kyselyjä, jotka voivat toimia esteenä rahojen siirtymiselle kryptovaluuttoihin. Tämä on osittain ymmärrettävää liiketoiminnan näkökulmasta, mutta se voi olla ristiriidassa asiakkaan oikeuksien kanssa. Olisikin toivottavaa, että suomalaiset pankit ymmärtäisivät jäävänsä tässä ottelussa tappiolle. Sujuva pankkiasiakkuus pitäisi pitkässä juoksussa asiakkaat pankeissa ja kryptoistakin tulevat voittorahat kotiutuisi tuttuun ja turvalliseen pankkiin makaamaan. Nykytilanteessa harva haluaa enää kotiuttaa rahoja lainkaan pankkiin, jos on jo kerran saanut tapeltua ne ulos sieltä. Tämä on typerää liiketoimintaa.

Miten erottaa asialliset kyselyt asiattomista?

Asiallisten ja asiattomien kyselyjen erottaminen vaatii tarkkaa huomiota tilanteeseen ja kysymysten sisältöön. Nämä on hyvä pitää mielessä:

• Perusteet kysymyksiin: Asialliset kysymykset perustuvat lakiin tai selkeään riskiarvioon.

• Kysymysten oltava suhteessa siirron kokoon ja luonteeseen: Suuret ja poikkeavat siirrot voivat vaatia enemmän selvitystä ja isompi kysymyspatteristo on ihan perusteltu, sekä asiakkaan etu johonkin rajaan asti.

• Toistuvat kysymykset samasta asiasta: Sama kysymys ei saa toistua turhaan useaan kertaan.

• Kysymysten tulee olla tarpeellista: Asiattomat kysymykset ovat usein tarpeettoman yksityiskohtaisia tai liittyvät asiakkaan henkilökohtaisiin valintoihin ilman selkeää syytä.

• Asiakkaan oikeudet: Asiakkaalla on oikeus siirtää omia varojaan ilman kohtuutonta estettä. Asiakas viime kädessä päättää itse, minne omat rahansa siirtää. Samoin yritys.

  
  

Jos pankin kyselyt tuntuvat ylittävän nämä rajat, asiakkaan kannattaa ottaa yhteyttä pankin asiakaspalveluun, Finanssivalvontaan tai tarvittaessa kuluttajaviranomaisiin. Usein pankit lopettavat vastaamisen kokonaan siinä kohtaa, kun tietävät menneensä rajan yli. Siinä ei sitten asiakas pysty asiaa selvittämään kuin konttorissa, joita ei enää juurikaan ole. Palveluni asiakkaiden bännätyt siirrot on saatu joka kerta liikkumaan, kun on tarpeeksi pitkälle menty. Kunhan siirto on oikeasti validi ja siihen ei liity mitään hämärää. En valitettavasti voi auttaa palveluni ulkopuolisia näissä ongelmissa. Saan päivittäin viestejä, kuinka rahat ovat jumissa pankissa. Palveluni tilaajille annan valmiit vastaukset pankin kyselyihin. Niillä pankin työkalut on joka kerta viety ja vaihtoehtoina on ollut vapauttaa varat, tai saada ongelmia niskaansa. Varat ovat vapautuneet joka kerta.

Tunne oikeutesi

Sijoittajana on hyvä tuntea omat oikeutensa ja erottaa asialliset kyselyt asiattomista. Tarvittaessa kannattaa keskustella pankin kanssa ja hakea apua viranomaisilta, jotta varojen siirrot sujuvat sujuvasti ja oikeudenmukaisesti. Tie on välillä kuoppainen ja mutkainen, mutta rehellisillä asioilla liikkeellä oleva asiakas voittaa pankin. Aina.