Lohkoketjupohjainen rahajärjestelmä vähentää valtion pakotteita ja varojen jäädyttämistä

Iranin hässäkän yheydessä on pohdittu pakotteiden vaikutusta neuvotteluihin. Nykyinen kansainvälinen rahajärjestelmä perustuu pitkälti perinteisiin pankkiverkostoihin, joissa valtioilla on merkittävä valta vaikuttaa rahansiirtoihin. Tämä näkyy esimerkiksi pakotteiden asettamisena ja varojen jäädyttämisenä, kuten Iranin varojen tapauksessa. Lohkoketjuteknologia tarjoaa uudenlaisen tavan hallita rahaa ja siirtoja, joka voi merkittävästi vähentää valtioiden mahdollisuuksia rajoittaa varojen liikkumista. Tässä postauksessa selitän, miten perinteinen järjestelmä toimii, miksi se altistaa varat jäädytyksille, ja miten lohkoketjupohjainen rahajärjestelmä muuttaa pelin sääntöjä.

Perinteisen pankkijärjestelmän haasteet varojen jäädyttämisessä

Perinteisessä pankkijärjestelmässä rahansiirrot kulkevat useiden välikäsien kautta, kuten kirjoitin aiemmin nostroista ja vostroista. Kun esimerkiksi valtio haluaa asettaa pakotteita, se voi pyytää pankkeja jäädyttämään tiettyjen maiden tai tahojen varat. Tämä tapahtuu käytännössä niin, että pankit eivät suorita nostoja tai siirtoja, jotka liittyvät pakotettuihin tileihin. Silloin raha ei liiku. Esimerkiksi Iranin tilit ja siirrot voidaan jäädyttää kaikissa maissa, joihin jenkkien käskyvalta puree. Tämä onnistuu vain tässä vanhassa järjestelmässä.

Miten varojen jäädyttäminen toimii?

• Nostrot ja vostrot: Pankit käsittelevät rahan ulosottoja ja vastatilisiirtoja järjestelmissään. Kun varat halutaan jäädyttää, pankki yksinkertaisesti estää näiden tapahtumien toteutumisen. Tämä on mm. jenkkien tapa asettaa konfliktimaiden rahat jumiin.

• Siirtojen viive: Perinteisissä järjestelmissä rahansiirrot voivat kestää päiviä, koska ne kulkevat useiden pankkien ja järjestelmien läpi. Tämä antaa viranomaisille aikaa puuttua siirtoihin ja estää ne. Jokin konflikti voi alkaa tänään ja siirrossa on voinut olla maiden välistä kaupankäynnin rahaa useita miljardeja. Nuo rahat voidaan pysäyttää kesken matkan ja estää niiden liikkuminen perille.

• Keskitetty valvonta: Pankit ja keskuspankit toimivat keskitettyinä toimijoina, jotka voivat valvoa ja kontrolloida rahavirtoja. Tämä keskitetty valvonta mahdollistaa pakotteiden ja jäädytysten tehokkaan toteuttamisen. Sana "keskitetty" on se ongelma. Tätä sanaa ravistellaan myös kryptomaailmassa usein. Keskitetty tokeni on huono ja hajautettu on hyvä. Bitcoin koetaan eniten hajautettuna, mutta siinä ne sen hyvät puolet sitten ovatkin.

  
  

Tämä vanha järjestelmä on siis altis poliittisille ja taloudellisille painostuksille. Esimerkiksi Iranin varojen jäädyttäminen on ollut mahdollista juuri siksi, että perinteiset pankit ja kansainväliset maksujärjestelmät noudattavat valtioiden asettamia pakotteita. Kryptoissa tilanne tulee olemaan hieman toinen.

Lohkoketjupohjaisen rahajärjestelmän toimintaperiaate

Lohkoketju on hajautettu tietokanta, jossa kaikki tapahtumat kirjataan julkisesti ja pysyvästi. Tämä teknologia mahdollistaa rahansiirrot ilman välikäsiä, mikä muuttaa merkittävästi rahansiirtojen hallintaa.

Miten lohkoketju muuttaa rahansiirtoja?

• Hajautettu järjestelmä: Rahansiirrot tapahtuvat suoraan käyttäjien välillä ilman pankkien tai muiden keskitettyjen toimijoiden väliintuloa. Kuin kädestä käteen käteisellä.

• Nopeat siirrot: Lohkoketjussa siirrot voidaan toteuttaa sekunneissa tai minuuteissa, kun taas perinteisessä järjestelmässä siirrot voivat kestää päiviä.

• Estämättömät siirrot: Koska siirrot eivät kulje keskitettyjen toimijoiden kautta, niitä ei voi jäädyttää tai estää samalla tavalla kuin perinteisessä järjestelmässä. Ei ole ketään kelle soitella ja käskeä pysäyttämään siirrot.

• Läpinäkyvyys ja turvallisuus: Kaikki tapahtumat ovat julkisia ja varmennettuja, mikä lisää luottamusta ja vähentää väärinkäytöksiä. Toki maat ja pankit tulevat käyttämään siirroissaan ns. private ledgereitä.

  
  

Miksi lohkoketju vähentää valtioiden mahdollisuuksia jäädyttää varoja?

Lohkoketjupohjainen rahajärjestelmä tekee siis varojen jäädyttämisestä käytännössä mahdotonta monesta syystä:

• Ei keskitettyä valvontapistettä: Koska järjestelmä on hajautettu, yksikään valtio tai pankki ei voi yksin estää siirtoja.

• Nopeammat siirrot: Rahat liikkuvat sekunneissa, joten mahdollisuus puuttua siirtoihin ennen niiden toteutumista on hyvin rajallinen. Nopeus on etu myös tämän asian suhteen.

• Kryptografinen turva: Siirrot vahvistetaan kryptografisesti, mikä estää niiden manipuloinnin tai peruuttamisen. Varoihin ei pääse kukaan sivullinen käsiksi. Tästä on tullut myös lohkoketjupohjaisten tokeneiden "krypto" -nimitys.

• Globaalinen saavutettavuus: Lohkoketjut ovat globaaleja ja toimivat ilman maantieteellisiä rajoja, mikä vaikeuttaa yksittäisten valtioiden kontrollia.

  
  

Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi Iranin kaltaisten maiden varoja ei voi jäädyttää samalla tavalla kuin perinteisessä järjestelmässä. Varat voivat liikkua vapaasti, mikä vähentää poliittisten pakotteiden tehoa. Asiassa voidaan toki spekuloida pörssien jäädyttämisellä ja ramppien sulkemisella, mutta ääritapauksessa kauppaa voi käydä suoraan yhdellä kryptolla päästä päähän, jolloin ramppia ei tarvita mihinkään, mikäli valtiolla on reservissä jotain kryptoa. Erityisesti pakoteuhan alla usein olevat valtiot saattavat pitää kryptoreserviä itsellään.

Lohkoketjun vaikutus kansainväliseen talouteen ja valtioiden näkökulma

Uuteen rahajärjestelmään siirtyminen tarjoaa valtioille useita etuja:

• Taloudellinen vapaus: Valtioiden ja yritysten on helpompi käydä kauppaa ilman pelkoa varojen jäädyttämisestä. Pelon poistuminen vapauttaa rahan liikkumista.

• Nopeammat maksut: Kaupankäynti ja investoinnit nopeutuvat, mikä tukee talouskasvua. Raha on heti käytettävissä, eikä ole tuottamattomana jumissa, kuten vanhassa järjestelmässä.

• Läpinäkyvyys ja luottamus: Julkinen kirjanpito vähentää korruptiota ja lisää luottamusta. Kryptosiirrot on jäljitettävissä huomattavasti perinteistä rahaa helpommin, vaikka kryptokriittiset muuta ovat väittäneet.

• Vähemmän byrokratiaa: Välikäsien vähentyminen alentaa kustannuksia ja tehostaa toimintaa. Tämä on valtava säästö. Siirroissa voi säästyä rahaa jopa 60-80% nykyiseen verrattuna.

  
  

Vaikka tämä muutos on valtava, sitä vastustetaan silti. Suuret pankit, joiden liiketoimintaa perinteiset siirtojärjestelmät ylläpitävät, kokevat lohkoketjuteknologian uhkana. Heidän liiketoimintamallinsa perustuu pitkälti siirtojen kontrollointiin ja niistä perittäviin maksuihin. Siksi näiden pankkien vastustus on ollut valtavaa ja nuo tahot ovat yrittäneet tappaa korruptiolla mm. Ripplen teknologian kehitystä. SEC haastoi Ripplen oikeuteen täysin vailla perusteita, pankkien lahjomana. Pankit ja SEC hävisivät taistelun, mutta XRP-sijoittajat joutuivat kohtuuttomaan tilanteeseen, odottamaan viisi vuotta. Samaan aikaan influensereita lahjottiin lyömään lokaa Ripplen ja XRP:n päälle, jotta Ripple ei koskaan menestyisi ja auttaisi pankkeja rakentamaan uuden rahajärjestelmän. Tämä oli kuitenkin läpinäkyvää ja useat käyttivät halvat ostopaikat hyväkseen, tehden kymmeniä miljoonia kurssin noustessa kymmenkertaiseksi. Bitcoinista uutta maailmanvaluuttaa haaveilevien pilvilinnat sortuivat ja markkinoille alkoi tulla varmuus, että uusi raha ei ole Bitcoin, vaan stablecoinit, sekä CBDC:t. Näiden kahden viimeisen ero on vain liikkeellelaskijassa, jossa stable on perinteisesti yksityisen sektorin tuote ja CBDC valtion. Kirjoitan digieurosta ja sen valvontatavoista jossain muussa postauksessa.

Digitaalinen rahansiirto lohkoketjussa tapahtuu nopeasti ja ilman estettä. Kuin kädestä käteen.

Mitä tämä tarkoittaa tulevaisuudelle

Lohkoketjupohjainen rahajärjestelmä muuttaa kansainvälisen talouden toimintatapoja pysyvästi. Se tarjoaa ratkaisun nykyjärjestelmän ongelmiin, kuten varojen jäädyttämiseen ja pakotteiden käyttöön. Tämä voi johtaa:

• Vähemmän poliittista painostusta rahansiirroissa

• Laajempaan taloudelliseen yhteistyöhön eri maiden välillä

• Uusien innovaatioiden syntymiseen rahoitussektorilla

  
  

Vaikka siirtymä vie aikaa ja vaatii sääntelyä, sen hyödyt ovat selkeät. Valtiot, yritykset ja yksityishenkilöt voivat hyötyä nopeammista, turvallisemmista ja vapaammista rahansiirroista. Valtiotasolla se aiheuttaa haasteita puuttua muiden maiden rahoihin, joka voi ärsyttää erityisesti jenkkejä, mutta ainahan on ne ydinkärjet joilla uhkailla.

Tulevaisuus näyttää, kuinka nopeasti ja laajasti tämä uusi järjestelmä otetaan käyttöön, mutta sen potentiaali on kiistaton. Sijoittajille nämä ajat ovat ikimuistoisia. Moni on tehnyt ostoja naapureiden, työkavereiden ja sukulaisten haukkuessa. Historia todistaa sen, että parhaat tuotot on tehty niillä sijoituskohteilla, joista valtavirta ei ole tiennyt mitään. Paitsi tietysti sitten, kun arvonnousut ovat päätyneet mediaan ja taksikuskien kahvihuoneisiin. Viime syklissä nähtiin, että sen parempi sijoitus, mitä enemmän haukuttiin (XRP). Uskallan väittää, että he jotka selviävät henkisesti tästä vuoristoradasta, kiittelevät itseään myöhemmin. Jos olen väärässä, vietän loppuelämäni jossain Tokmannin teltassa kaarnaa syöden ja sossutukia nostaen. On nimittäin nyt ihan koko omaisuus pelissä. Yksi satkun osto odottaa vielä mahdollista syvää dippiä.